Miltä asuntomarkkina näyttää?

Minulta kysytään lähes päivittäin miltä asuntomarkkina näyttää, olipa sitten kyseessä myynti- tai vuokraustoimeksianto. Kuvaavinta nykytilanteelle on, että ei ole ”yhtä ainoaa ja oikeaa markkinanäkymää”. Isossa kuvassa toki lähes kaikkia asunnonostajia mietityttää Ukrainan sota ja sen seuraukset omassa/Suomen/maailman taloudessa. Samoin korkotason kehitys pohdituttaa ainakin ostajia, joilla asuntorahoitus on velkavipuinen.

Sijoittajat

Sijoittajat taas pohtivat eri sijoitusinstrumenttien tuottomahdollisuuksia ja riskiprofiilia. Esim. osakkeet ovatkin antaneet monelle perinteiselle asuntosijoittajalle hyviä tuloksentekopaikkoja. Toki osakesijoituksissa tulee sietää riskiä ja osakkeiden volatiliteettia. Varovaisimmat sijoittajat taitavatkin pysytellä hieman kauempana osakesijoituksista nykymarkkinassa.

Myyntimarkkinat

Vaikka isossa kuvassa asuntomarkkinaa leimaa varovaisuus, on markkinanäkymä kuitenkin hyvin alueellista, jopa pääkaupunkiseudulla. Meillä on alueita ja huoneistotyyppejä, joissa kysyntää on jatkuvasti tarjontaa enemmän ja tämä tarkoittaa tietysti hyvää hintaa ja nopeaa kaupantekoa. Samoin on yllättävästikin alueita, joissa on hetkellisesti (esim. runsaan uudisrakentamisen vuoksi) paljon samankaltaista tarjontaa. Tämä hidastaa myyntiä ja osin voi jopa edellyttää hinnan laskemista, jos myyjällä on kiire kauppansa kanssa.

Vuokramarkkinat

Hidastunut asuntokauppa sataa pidemmällä tähtäimellä vuokramarkkinan laariin. Ostajat ovat aiempaa harkitsevampia ja mahdollisesti lykkäävät asunnonhankintaa. Ostajat odottavat maailmantilanteen selkiytymistä ja selkeämpiä näkymiä korkojen tulevalle kehitykselle. Myös uudiskohteiden rakentaminen hidastunee näkymien epävarmuuden vuoksi. Jatkossa tulee näkymään selkeämmin myös yleismaailmallinen vuokra-asumisen suosion kasvaminen. Tulevaisuudessa yhä harvempi meistä enää haaveilee ikiomasta asunnosta varallisuuden kasvattamiseksi. Asuminen hoidetaan yhä useammin kulloisenkin elämäntilanteen mukaan joustavasti vuokramarkkinoilla ja sijoittaminen keskittyy asuntosijoittamisen ohella myös muihin sijoitusinstrumentteihin.

Välittäjän ammattitaito ja oma markkinatuntemus

Yhtä sun kaikki – asunnon vaihto/osto/myynti tarpeet eivät ole kadonneet ja kauppoja tehdään kulloisestakin markkinatilanteesta huolimatta. Asunnon myyjän on hyvä tuntea markkinaa tai käyttää asiantuntevaa välittäjää saavuttaakseen parhaan mahdollisen tuloksen. Samoin ostajien tulisi käyttää harkintaa ja välittäjien asiantuntemusta apunaan, mikäli omaa markkinatuntemusta ei riittävästi löydy.

Oikean vuokratason määrittäminen

Myös vuokranantajana toimiessaan on hyvä ymmärtää markkinataloutta. Sopivan vuokratason selvittäminen ei ole matemaattinen yhtälö asunnon ostohinnan ja kuukausittaisten kustannusten perusteella lasketusta tuottovaatimuksesta. Vuokrataso määräytyy jatkossa yhä voimakkaammin kysynnän ja tarjonnan määrän mukaan. Neliövuokraerot kasvavat. Nykypäivän vuokralaiset etsivät asunnolta sijaintia, laatutasoa ja toiminnallisuutta, josta ovat valmiit maksamaan. Niinpä 22 m2 hyvin suunnitellusta yksiöstä ollaan valmiita maksamaan samansuuruista vuokraa, kuin selkeästi suuremmasta asunnosta, jossa pohja on kehnosti suunniteltu ja neliöt käytetty ”tarpeettomaan hukkatilaan”.  Yhä useampi on myös valmis maksamaan taloyhtiön yhteiskäytössä olevista tiloista lisävuokraa, esimerkiksi talon katolla, yhteiskäytössä olevasta oleskelualueesta tai hyötypuutarhasta. Myös palvelujen runsaus sekä liikenneyhteydet lisäävät vuokranmaksuhalukkuutta merkittävästi verrattuna etäämmällä sijaitsevaan alueeseen. Tästä erinomaisena esimerkkinä toimii Tapiolan Ainoan Kirjokansi, jossa vuokrataso on selkeästi korkeampi kuin vain 500 m kauempana sijaitsevissa kohteissa.

Siru Kääriäinen

yrittäjä, kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV

Baba LKV

puh 040 5566 888

siru@babalkv.fi